summer sun says get out more



shoe fashion directo del campo / mökkeilyä tyylillä

 Remar abajo de los ultimos rayos del sol de setiembre fue algo que realmente necesitaba. Llegada del otoño con lluvias y oscuridad me han afectado bastante. Tengo que admitirlo: tanto que me encantan todos estaciones del año y los cambios de clima, al final mi corazon descansa en verano y estoy feliz con unas gotitas de sudor en mi frente y con los dedos de los pies en hawaianas. El sol me da energia, y ahora siento que lo estoy perdiendo poco a poco. En verano puedo hacer mi trabajo normal y ademas trabajar con mi negocio, hacer deporte, relajarme y pasar tiempo con mis amigos (aveces todo el mismo dia). Pero ahora en setiembre parece que despues del dia de trabajo puedo hacer maximo dos de esas cosas e ya no tanto que antes. ayyy. Hasta han pasado noches cuando no he echo absolutamente nada. No piensen mal, eso si ha pasado antes y a veces es solo bueno no hacer nada. Pero el cambio ahora es tan fuerte que tengo que reaccionar con tiempo para no perder toda la energia.

Por eso he intentado hacer todo lo posible para no quedar abajo de la manta dormidita sino que ir a casa de campo, regojer hongitos del bosque, ver peliculas, probar clases nuevos y raros en mi gymnasio (por ejemplo: cabaret strip, pueden creer que es un clase del gymnacio? jajaa), tomar un poco de vino tinto y prender velas. Cosas que me inspiran y me dan mas energia. Al final se que puedo encantar la oscuridad, solo falta un poco de esfuerzo!

-----

Harvoin on tehnyt souturetki auringon paisteessa yhtä terää kuin aurinkoisena syyskuun päivänä. Tämä jatkuva sade ja pimeyden tulo vie kyllä voimat. En olisi millään tohtinut kesän loppuvan, pakko se on vain myöntää. Valkoiset pellavasortsit on vieläkin housupinon päällimmäisenä ettei vain todellisuus kolahtaisi liian kovaa. Vaikein päivä tuli eteen pari viikkoa sitten kun piti väkisin laittaa ekaa kertaa sukat jalkaan. Rakastan syksyn raikasta ilmaa ja värejä, ja aikaisemmin muistan pitäneeni itseäni syys-ihmisenä. Mutta niin se vaan mieli muuttuu vuosien varrella ja viimeisten vuosien aikana olen todennut olevani kesäihminen. Hikipisarat ottalla ja sandaalit jalassa, se on se mun juttu.

Yritän siis tsempata nyt kunnolla etten vaan unohdu viltin alle torkkuilemaan. Mökkeilyä, sienestystä, leffailtoja, villasukkia, tupareita, punaviiniä ja kynttilöitä. Teetä kuluu iltaisin monta mukillista ja jo tavaksi muodostunut iltapalasalaatti on hitaasti vaihtunut jytympiin ruokiin, linssimössöihin ja pastoihin. Edellisestä syksystä ja pimeydestä on jo kulunut kaksi vuotta, joten pimeyden kanssa petraamista tarvitaan. Tänään pakotin itseni ekaa kertaa kesän jälkeen urheilemaan ennen töihin menoa, ei ollut ihan yhtä iisi homma tuo kuudelta nouseminen kuin kesäkuumalla. Mutta kyllä tämä tästä vielä hyväksi tulee, ihan varmasti.