El esqueleto en el armario de la industria de moda es el maltrato de los trabajadores en las fabricas de ropa. Durante la ultima decada el asunto ha vuelto una papa caliente. Las marcas grandes como Nike tienen fabricas alrededor del mundo y como el cadena de subcontradores es larga, para el consumidor es casi imposible declarar el origen de su prenda. Como hasta ahora el consumo ha sido algo para aspirar, ahora la palabra es consumo responsable. Evitar productos producidos en los "sweatshops" donde estan rompiendo los derechos humanos fuertemente. Mayoria de las ropas estan producidos en los paises de tercer mundo donde el trabajo es barrato pero en el mismo tiempo las leyes de los derechos de trabajadores son pobres. Si excisten leyes en proteger los derechos, siempre no son respectadas. Uno de las problemas mas grandes son los condiciones malos de trabajo. Trabajo con materiales venenosos sin un proteccion adecuada.
Ahora la tema mas actual es sandblasting de denimjean para hacer jeans focalizados, aparecer usados y mas blancos segun la moda actual. Con sanblasting los detalles pueden ser mas definidos comparado a stone wash. Los jeans con ese tratamiento valen mucho mas en el mercado. Por eso es una manera facil para los productores en subir sus ganancias. Los organicaciones de derechos de trabajadores estan demandando el prohibicion para sandblasting de jeans. Segun los organicaciones los trabajadores finalizando los jeans con sandblasting estan exponiendose a varios riesgos de salud y por eso decenas de miles trabajadores de jeans estan en el peligro de muerte.
El costo del tratamiento es el salud de los trabajadores. En los paises donde lo hacen los trabajadores han enfermado en acute enfermedad de polvo de piedra de los pulmones. Solamente en la Turquia ya han registrado 46 muertes por el polvo de piedra de pulmones de los trabajadores de sandblasting antes que el pais prohibio el tratamiento en marzo 2009. Segun los organizaciones la cifra real puede ser mucho mayor.
Hace poco los grandes empresas Levi-Strauss y Hennes & Mauritz han anunciado en dejar de vender sandblasted jeans. El 27 de Noviembre en Istambul el organizacion Clean Clothes junto con el Solidary Committee of Denim Sandblasting Labourers y con otros organizaciones demandieron que las marcas de jeans terminan de vender los jeans con el tratamiento fatal y apoyarian los gobiernos en prohibir su importacion.
Siempre estando con ganas de comprar y renovar mi armario, estoy pensando como sea posible comsumir y saciar mi sed de moda en manera responsable y etica. El tratamiento de los trabajadores (=sueldo y condiciones de trabajo) y el respecto de medio ambiente (=no comprar nueva ropa constantemente sino que investir en calidad y estilo que dura) son cosas en que cada uno tendria que prestar mas atencion. Es imposible regresar de compras con bolsas llenas de prendas de marcas que sabes que estan maltratando feo sus trabajadores. Tambien siempre intento en comprar solo cosas que realmente voy a usar y por eso evito de comprar cosas antes de pensarlo bien. Asi casi nunca compro nada inmediatamente cuando lo veo sino que regreso a comprarlo despues si aun siento que realmente lo quiero. Pensando y planeando las compras bien es posible llenar tu armario con prendas anticuadas con buena calidad. Construir tu propio estilo con conciencia limpia.
-----
Suomessa tietoisuus kuluttamisesta ja vaatteiden alkuperästä on jo huiman suurta. Toinen asia onkin että muistetaanko sitä edellisellä viikolla nähtyä kauhudokumenttia tai luettua lehtikirjoitusta enää siinä vaiheessa kun ollaan H&M:n kassalla ihanien -70% alennuksessa olevien Made in Turkey paitisten kanssa. Eettinen kuluttaminen ja kauniiden tavaroiden ja vaatteiden harakkamainen himoitseminen ovat vaikea yhdistelmä. Itse haluaisin aina ostaa vain tuotteita joiden alkuperän tunnen, eli suosia suomalaista tai ostaa muita tunnettuja eettisiä merkkejä, mutta siihen en valitettavasti aina vain pysty. Tai siis en ole tsempannut tarpeeksi. Vielä parikymppisenä olin kova boikotoimaan niin H&M:ää, Nestleä, Coca Cola Companya ja kaikkea pahaa. Lista oli oi oi hyvin pitkä. Enkä lihaakaan syönyt missään värissä. Mutta valitettavasti en ole enää yhtä tiukka vaikken kapinallisuuttani oli suinkaan kokonaan hyljännytkään. Ihailen kovasti kaikkia niitä jotka eivät hylkää aatteitaan tippaakaan edes vuosien laiskotuttamana. Ja niitä myöhäisheränneitä aikuisia jotka kerran aloitettuaan ottavat asiat entistä totisemmin.
Vaikka on yleisesti tiedossa että eettisyys maksaa, ei pelkästään ahdistavan suuri hintalappu takaa eettisyydestä tipan vertaa. Monet tunnetut design merkit tuottavat tavaransa ihan yhtä epäilyttävästi kuin halpaketjutkin. Olen huomannut Perussakin ostavani mieluiten Made in Peru-vaatteita, vaikka en aina tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa, eli millaista palkkaa kyseiset työntekijät saavat. Peru kun on työntekijöiden kannalta vielä kaukana onnelasta. Onneksi Lima on täynnä pieniä aloittelevien designereiden alternative-putiikkeja josta löytyy ihania persoonallisia luomuksia. Näistä tietää että ne ovat valmistettu kunnon työoloissa, mutta haittapuolena on se, että kyseiset pikkumerkit ostavat kankaansa halvalla ja siksi monet paidat tuhoutuvat jostain kohtaa alta aikayksikön.
Tämä vastikään suurempaan julkisuuteen tullut keskustelu farkkujen hiekkapesun vaarallisuudesta tuli itselle uutena asiana kaikkien muiden pahuuksien rinnalle. Ja iloitsin kuullessani että mm. Levis ja H&M ovat lopettaneet näiden tappajafarkkujen myynnin. Marraskuussa Istambulissa pidetyssä kokouksessa Clean Clothes ja Solidary Committee of Denim Sandblasting Labourers kehoittivat vaatemerkkejä lopettamaan hiekkapestyjen farkkujen myynnin ja tukemaan hallituksia maahantuonnin kieltämiseksi. Toivottavasti saamme pian enemmän hyviä uutisia.
fotos: mtv3 - 45minuuttia, mtv3.fi
sources: cleanclothes.org
http://www.vihreatvaatteet.com/farkkujen-vaaralliset-viimeistelyt/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti